Työyhteisödiagnoosi ja työyhteisön kehittäminen

Työyhteisön kehittäminen on palvelukokonaisuus joka muodostuu työyhteisödiagnoosista ja sen perusteella päälliköille ja/tai esimiehille laadituista henkilöjohtamis- ja työhyvinvoinnin valmennuksista. Työyhteisödiagnoosi sisältää johdon konsultoinnin ja tarvittaessa keskustelutilaisuuden henkilöstölle työyhteisödiagnoosin tulosten yhteenvedon muodossa. Henkilöstövalmennukset on suunnattu myös muille henkilöstöryhmille kuin esimiehille. Jäljempänä tyypillisiä henkilöstövalmennusten teemoja.

Työyhteisödiagnoosi

Työyhteisödiagnoosi nostaa piiloiset työyhteisötekijät näkyviksi ja muuntaa ne konkreettisiksi kehitysehdotuksiksi johdon toimenpiteitä varten.Toiminnan sujuvuuteen ja työpaikan ilmapiiriin vaikuttavista tekijöistä jopa 80 % voi olla ns. piiloisia työyhteisötekijöitä jotka eivät tunneluonteensa takia määrity henkilöstökyselyissä eivätkä päivittäiskeskusteluissa. Nämä tekijät koskevat arvoja, asenteita, henkilösuhteita, työpaikan epäkohtia sekä suhtautumista omaan työhön ja työnantajaan.

Työyhteisödiagnoosi perustuu ala- ja kohdekohtaisiin teemahaastatteluihin ajatuksena käydä läpi koko henkilöstö valitulla otannalla. Kohderyhmäksi sopii mikä tahansa yksikkö, työyhteisö tai muu saman johtajuuden alla toimiva kokonaisuus. Työyhteisödiagnoosi soveltuu erityisesti terveydenhuollon, teollisuuden ja palveluliiketoiminnan aloille.

Toteuttaminen

Työyhteisödiagnoosin toteuttamisessa on seuraavat vaiheet joista osa toteutetaan vain tilanteen niin vaatiessa:

  • tutustutaan kohdeympäristöön ja sen haasteisiin, sovitaan hankkeen tavoitteet
  • sovitaan luottamushenkilöiden kanssa pelisäännöistä (erityisesti kriisitilanteet, voimakkaat näkemyserot)
  • tutustutaan käytössä oleviin henkilöstökysely- ja toimintakertomusaineistoon
  • läpiviedään henkilöstökeskustelut valitulla otannalla:
    • yksikön johto
    • lähiesimiehet
    • työntekijät kattavasti eri tehtävistä
    • luottamushenkilöt sekä
    • vastuuhenkilöt työterveyshuollossa tunnistetuista haasteista riippuen.
  • keskustelut käydään henkilökohtaisesti ja niiden luottamuksellisuus ja työnantajariippumattomuus ovat tuloksellisuuden edellytys samoin kuin luottamushenkilöiden ja johdon tuki
  • keskusteluissa sovelletaan toimialakohtaista puolistrukturoitua dialogikäytäntöä yhteismitallisuuden ja tulosten keskinäisen vertailtavuuden varmistamiseksi
  • huomioimme työkulttuurin ja tilanteen vaatiessa emotionaaliset seikat
  • teemme tarvittavat analyysit ja kausaalitarkastelun joiden perusteella laaditaan tulokset haasteisiin johtaneiden epäkohtien poistamiseksi sekä tarvittavien kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi.

Kehittämismuotona työyhteisödiagnoosi tukee henkilöstön omaa työtä koskevaa vaikuttamistarvetta ja helpottaa tarvittavien parannusten käytäntöön viemistä. Henkilöstö kokee olevansa osa ratkaisua eikä syyllinen vallitseviin epäkohtiin. Hankkeen  läpivienti ei kuormita työyhteisöä koska osastolta on pois vain yksi henkilö kerrallaan max. tunnin ajan.

Hyödyt

  • henkilöstö ei koe olevansa syypää epäkohtiin vaan keskustelut koetaan työnantajan kohdistamana arvostuksena ja mahdollisuutena vaikuttaa omaan työhönsä
  • henkilöstö sitoutuu paremmin epäkohtien ja kehittämisen vaatimiin muutoksiin koska muutokset ovat lähtöisin heidän omista mielipiteistään
  • suurin osa henkilöstöä pitää johdon reagointia tilanteen niin vaatiessa myönteisenä ja oman edunmukaisena asiana
  • johto osallistuessaan haastatteluihin luo mielikuvan että he pitävät yhteisen pohdinnan tuloksena syntyneitä ratkaisuja parempina kuin heidän ylhäältä antamansa valmiit päätökset
  • luottamuksellinen raportointi johdolle ja keskusteleva tiedottaminen henkilöstölle luovat hyvän maaperän kehittämiselle
  • vähäinen paneutuminen työyhteisön todellisiin, usein tunneperäisiin haasteisiin on suurimpia syitä kehittämishankkeita kohtaan syntyneelle tyytymättömyydelle; useimmat työyhteisöongelmat ovat systeemisiä, eivät yksilölähtöisiä vaikka siltä pintapuolisesti tarkasteltuna voi näyttääkin.

Henkilöstövalmennukset ja työhyvinvointi

Henkilöstövalmennusten tarkoitus on parantaa työyhteisön perustehtävässä suoriutumista, työpaikan ilmapiiriä sekä auttaa jaksamaan ja voimaan hyvin työn mahdollisesti aiheuttamista ajoittaisista kuormituspiikeistä huolimatta. Lisäksi muutososaamisesta on muodostunut yhä keskeisempi työyhteisötaito jonka kysyntä kasvaa koko ajan. Tarvitaan aiempaa parempaa paineensietokykyä muutostilanteiden aiheuttaman epävarmuuden hallitsemiseksi ja kykyä hyväksyä johdon tekemät päätökset keinoksi turvata työyhteisön toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Olemme toteuttaneet työyhteisön kehittämistä mm. seuraavissa teemoissa:

  • henkilöstön työhyvinvointitaidot,
  • muutoksen kohtaaminen
  • oma työssä suoriutuminen ja hyvinvointi
  • työpaikan ilmapiirin parantaminen ja oma vastuu
  • yhdessä tekemisen kehittäminen.

Heräsikö kysymyksiä? Kuvaile muutamalla lauseella kohdeympäristöäsi sekä sen haasteita/kehittämistarpeita niin saat palautteena kehittämisehdotuksemme.

KYSY LISÄÄ!